Vastuullisuusväittämät uudistuivat. Mitä ammattikeittiön kannattaa tarkistaa?

EU vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin säännöksiä alettiin soveltaa 27. syyskuuta 2026. Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön kuluttajansuojalain muutoksilla ja valtioneuvoston asetuksella 664/2026. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä harhaanjohtavaa markkinointia ja auttaa kuluttajia arvioimaan tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia.

Säännöt koskevat kuluttajille suunnattua markkinointia. Ruokapalvelulle ne ovat ajankohtaisia esimerkiksi silloin, kun vastuullisuudesta kerrotaan ravintolan tai henkilöstöravintolan verkkosivuilla, ruokalistoissa, sosiaalisen median julkaisuissa tai muussa asiakasviestinnässä. 

Yleisluontoiset ympäristöväitteet vaativat näyttöä

Yksinään esitetyt ilmaukset kuten vastuullinen, kestävä ja ilmastoystävällinen voivat antaa toiminnasta laajan lupauksen. Uusien sääntöjen mukaan yleistä ympäristöväittämää ei saa käyttää, ellei yritys pysty osoittamaan väittämän kannalta tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa. Väite voi olla täsmällisempi, jos sen merkitys kerrotaan selkeästi ja helposti havaittavasti samassa yhteydessä.

Kaikkien vastuullisuus- ja ympäristöväitteiden pitää olla ymmärrettäviä ja todennettavissa. Niistä on käytävä ilmi, koskevatko ne esimerkiksi tiettyä ruokalajia, keittiön toimintaa vai koko yritystä. Väite ei saa antaa todellisuutta laajempaa kuvaa saavutetusta hyödystä.

Ruokapalvelu voi viestiä täsmällisemmin kertomalla esimerkiksi, miten ruokahävikkiä seurataan ja millä aikavälillä se on vähentynyt. Mittaustapa ja vertailujakso auttavat lukijaa ymmärtämään, mihin väite perustuu.

Tulevaisuuden lupaus tarvitsee suunnitelman

Jos yritys kertoo tavoitteestaan vähentää ruokahävikkiä tai päästöjä tulevina vuosina, lupauksen tueksi tarvitaan selkeä ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Kun väite voi vaikuttaa kuluttajan päätökseen, sitoumusten pitää olla julkisia ja todennettavissa. Suunnitelmassa tulee kuvata tavoitteet, aikataulu ja toteutukseen tarvittavat resurssit. Edistymisen todentaa säännöllisesti yrityksestä riippumaton asiantuntija, ja havainnot asetetaan kuluttajien saataville.

Tavoite, kuten ”puolitamme ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä”, kannattaa siis julkaista vasta, kun sen toteuttamiseksi on määritelty toimet ja seuranta.

Hiilineutraaliusväite ei voi perustua päästöjen kompensointiin

Tuotetta tai palvelua ei saa kutsua esimerkiksi hiilineutraaliksi, jos väite perustuu päästöjen kompensointiin tuotteen tai palvelun arvoketjun ulkopuolella. Yritys voi kertoa investoinneistaan ympäristöhankkeisiin, mutta viestinnästä ei saa syntyä vaikutelmaa, että investointi poistaa ruoan tai palvelun ympäristövaikutukset.

Tarkistuslista vastuullisuusviestintään

Ennen väitteen julkaisemista kannattaa kysyä:

• Mitä tuotetta, palvelua tai toimintaa väite koskee?
• Mihin mittaukseen tai muuhun näyttöön se perustuu?
• Ovatko aikaväli ja vertailukohta lukijalle selvät?
• Voiko väitteen ymmärtää laajemmin kuin on tarkoitettu?
• Jos kyseessä on tulevaisuuden tavoite, onko sille suunnitelma ja seuranta?

Ruokahävikin mittaaminen kiloina, euroina ja CO₂e-päästöinä voi auttaa tekemään viestinnästä konkreettisempaa. Kun luvut, rajaukset ja mittaustapa kerrotaan selkeästi, asiakkaan on helpompi ymmärtää, mitä on saatu aikaan.

Kuluttajansuojan säännökset koskevat kuluttajille suunnattua markkinointia. Tämä kirjoitus on yleistä tietoa, ei oikeudellinen arvio yksittäisestä markkinointiväitteestä.