Miksi ruokahävikkiä pitää vähentää?

Ruoantuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Tutkimuksen mukaan noin kolmannes kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy ruuasta. Samaan aikaan syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin. Tämä olisi voitu välttää mm. ennakoimalla paremmin ruuan kulutus tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, koska ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata, vettä ja muita resursseja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Lisäksi ruuan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat paljon päästöjä. Kun ruoka päätyy hävikkiin, kaikki tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan.

Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on valtava. Jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Se tuottaa neljä kertaa isommat päästöt, kuin maailman kaikki lennot yhteensä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemuspalveluissa syntyy elintarvikejätettä vuosittain 78 miljoonaa kiloa, eli 21 prosenttia valmistetusta ruoasta. Kun otetaan huomioon vain alun perin syömäkelpoinen ruoka, 61 miljoonaa kiloa eli noin 16 prosenttia valmistetusta ruoasta päätyi hävikkiin. Koko ruokaketjun, eli alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on tutkimusten mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. (Lähde: Luke)

Euroopan unionin alueella heitetään noin 88 miljoonaa tonnia ruokaa pois vuosittain, joka on noin 20 % tuotetusta ruuasta. Hävikiksi päätyneen ruuan arvo on noin 143 miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois. Tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Koko maailman viljelyskelpoisesta maasta kolmannes käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka jää lopulta käyttämättä.

Paitsi että syömäkelpoisen ruoan poisheittäminen on kukkarollemme kallista, ”turhaan” tuotettu, jalostettu, pakattu, kuljetettu ja säilytetty ruoka kuormittaa valtavasti ympäristöämme ja ilmastoa. Pelkästään suomalaisten kotitauksien vuosittainen ruokajäte vastaa 100 000 keskivertoauton hiilidioksidipäästöjä. (Lähde: MTT.)

Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Vain asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaakin enemmän. Liikkuminen on kolmas suuri tekijä. Ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää suosimalla mahdollisimman vähän kuormittavia ruokia ja minimoimalla hävikkiä.

Tällä hetkellä meitä on 7,7 miljardia ja kymmenen miljardia tullee täyteen vuoteen 2055 mennessä. Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC-raportin yksi keskeinen kysymys onkin, miten meidät kaikki ruokitaan tuhoamatta planeettaamme. Ruokaketju aiheuttaa yli neljänneksen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja samaan aikaan kolmannes alkutuotannosta päätyy ruokaketjun varrella hävikiksi tai muuten jätteeksi, raportissa todetaan.

Miten ruokahävikin syntymistä voidaan vähentää?

Yksinkertaisin keino vähentää ruoan ympäristö- ja talousvaikutuksia on ennaltaehkäistä ruokahävikin syntymistä. Digitaaliset apuvälineet tulevat olemaan merkittävässä asemassa ruokahävikin vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä.

Ravintoloiden ruokahävikin seuraamiseksi ja vähentämiseksi on jo nyt olemassa tarkat ja helppokäyttöiset työkalut. ioLivingin HävikkiValvojan avulla ruokapalveluyritys voi seurata ruokahävikin määrä koko tuotantoketjussa aina varastoinnista lautastähteeseen. Samalla seurataan myös ruokahävikin vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutumista.

Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähentämiseen, ja pienetkin teot ovat tärkeitä. Suuremmista puhumattakaan. Otetaan hävikkiviikon opit osaksi omaa arkea.